Nyytäjä-Romula

Nyytäjässä oli kestikievari ja siinä kohdalla lossiranta eli roomuranta, josta nimi Romula. Vuonna 1841 pitäjänkokouksessa ei meinannut löytyä pätevää roomulautan tekijää. Asia kuitenkin eteni, koska proomun rakentajalle ja lossinhoitajalle huutokaupassa vahvistettiin taksa vuonna 1842 marraskuun tilityksessä. Kyseessä oli Nyynäsin vävyehdokas Jaakko Vilho Samuelinpoika Ojala-Kaikkonen, Ojala-Kaikkonen avioitui vuonna 1843 Nyynäjän Tanelin tyttären Margareetan kanssa. Jaakko Vilho oli paitsi lossimies myös kestikievarin pitäjä. Jaakko Nyytäjä oli ahkera, monessa mukana, hänet valittiin muun muassa sexmanniksi. Nyytäjässä on ollut monia erilaisia rakennuksia, se on ollut kuin pikku kylä. Pudasjärven ensimmäisen apteekin perusti apteekkari Karl Johan Sandell v. 1884. Kaiku-lehden uutisessa kehuttiin, että apteekki on avattu Pudasjärven suurimmalle liikepaikalle Nyytäjän kestikievariin. Paikkakunnan elämä oli hyvää vauhtia vilkastumassa, kunnalliselämää Pudasjärvellä oli takana lähes 20 vuotta. Sandell sai vaivoin laitettua kelvolliset toimitilat apteekkia varten tähän taloon.

Seppo Ervastin Pudasjärven Apteekin historia -kirjassa kerrotaan, että Apteekki joutui pian sanomalehdissä muutamien nimimerkkien panettelun kohteeksi juovuttavien juomien myyjänä. Vuonna 1890 pappilassa pidetyssä kunnan kokouksessa sorvattiin pykälä apteekin harjoittamaa riettautta vastaan, katsottiin, että apteekkeri K. Sandel ei tästä lähtien saa myydä mitään alkoholituotteita sikäli, kun se on kunnan vallassa.

Karl J. Sandel luopui apteekista v.1891. Hänen seuraajaksi tuli proviisori Karl Arrhenius Turusta, hän näyttää olleen hyvin toimelias, joskin aika arvaamaton herra. Arrhenius varusteli apteekkia monella tavalla, varusti laboratoriota, uusi laitteita, rakensi kartanolle uunilla varustetun makasiinin ja saamaisillaan uuden asuinrakennuksen valmiiksi, niin sen ja koko apteekin tuli tuhosi maan tasalle maaliskuussa 1895. Ainoastaan apteekin ulkorakennukset pystyttiin varjelemaan. Apteekki täytyi siirtää lähellä olevaan Takalon torppaan, josta jahtivouti Albin Stenius oli juuri muuttanut pois. Tulipalossa säilyneeseen Nyytäjän makasiinirakennukseen Arrhenius laittoi kivennäisvesitehtaan, jossa valmistui pääasiassa limonaadia 5000-8500 pulloa vuodessa.

Rättäri Adolf Steniuksen asuttama "yllätystorppa" tällä samalla Roomurannalla, apteekkirakennuksen läheisyydessä paloi tuhkaksi syysaamuna 1892. Ihmiset herätti sikeästä aamu-unestaan hirveä näky, kun huomattiin rättäri Adolf Steniuksella leimuavalla liekillä palavan navetta- ja tallirakennuksen. Tuhkaläjäksi poltti tuli pirtin, kyökkirakennuksen, kuusi ulkohuonetta ja paljon irtainta; näky oli hirvittävä. Uhkaava vaara näytti sitäkin suuremmalta, kun maantien toisella puolella oli Apteekki makasiineineen ja ulkorakennuksineen. Adolf Stenius (s.1843, k.1925) muutti sisar Sofian kanssa joen eteläpuolelle Liepeen mäkitupalaisten joukkoon 1900-luvun alussa.