Nyynäjä - Poropudas

Nynäsin vanhan aitan tuuliviiri vuodelta 1761 muistuttaa kartanon pitkästä historiasta. Tuolloin paikalla asui kappalainen Jeremias Stenius, hän kuoli v. 1777. Ehkäpä tämä paikka oli juuri se vanha arvoituksellinen Hiuspää, jota Pietarilan tila on saanut vapaasti käyttää jo 1640-luvulta saakka. Ikivanha autiotila heräsi henkiin Nynäs-nimisenä uudistilana vuonna 1759.

Pietarilasta saapui vuonna 1785 Nynäsiin isännäksi Samuel Danielinpoika Pietarila/Anglen (1731-1803) perheensä kanssa. Vanhempi veli Daniel jäi Pietarilaan isännäksi, tällöin suvun voi katsoa hajonneen Pietarilan ja Nynäsin sukuhaaraksi. Nynäsin tilan jatkajaksi tuli Samuelin kuoleman jälkeen v.1803 Daniel Samuelinpoika Nynäs (s.1754, k.1853).

Kirjassa Nyynäjän tarina kerrotaan Poroputaan suvusta Pudasjärvellä: Pudasjärvelle on tullut Kuusamosta laukkukauppias Paavo Poropudas 1867, hänet on merkitty vuokralaiseksi Mursunsaarella Vähämursun taloon v. 1867. Poropudas on hakenut maakauppalupaa, ja sai sen 14.8.1868 Hilturantaan, mutta kauppaa hän on pitänyt joko Nyynäjässä tai Vähämursulla. Vähämursun isäntä hänestä tuli 1870 ostettuaan pakkohuutokaupasta tilan "ensimäisen" puolikkaan Juho ja Reeta Vähämursulta. Toisen puolikkaan omistaja oli kruununnimismies E.F. Planting, hän lähti yksin Amerikkaan 1869 ja kuoli siellä 1873. Vaimo Maria ei pystynyt lapsineen huolehtimaan talosta ja se joutui huutokauppaan. Paavo Poropudas osti tilan lokakuussa 1870 ja näin hänestä tuli Vähämursujen tilan omistaja.

Myöhäisemmässä vaiheessa Wilhelm Danielinpoika Nynäs ja Paavo Poropudas tekivät vaihtokaupat Nynäsin ja Vähämursun tilojen välillä. Kauppa on tapahtunut vuonna 1873. Poropudas pääsi Nyynäjän omistajaksi, johon kuului torppia, ainakin Nyystekki, Nyytäjä, Takalo. Metsäpirtti ja Laurila. Wilhelm Nynäs muutti Vähämursun tilalle.

Paavo Poropudas on ollut "monialayrittäjä", hän on tehnyt kauppaa moneen suuntaan, tuonut tavaraa Oulusta ja kauempaakin Pietaria myöten ja vienyt täältä monenlaisia tuotteita muun muassa palvattua poronlihaa, kalaa ym. Nyynäjän tilan maanviljelys ja karjanhoito on ollut voimakasta. Paavo on kuulunut niin kunnan kuin seurakunnankin päättäjiin. Nyynäjässä on ollut kestikievari, koulu, posti ja kauppa ym. toimintaa. Vuokralaiset, mäkitupalaiset ja torpparit, huonemiehet, piiat ja rengit hallitsivat Nynäjän talon henkikirjan sivuja vuodelta 1907, kuten Mennyttä aikaa Kurenalla ennen ja jälkeen -kirjassa kerrotaan.