2. Ritolan tila ja vanha kunnantalo

Metsänhoitaja Jalo Taavetti Hartman asui poikamiehenä ollessaan Nyystäkissä vuosina 1906-1907 "Staava Elfingin täyshoitolassa". Vuonna 1916 Hartmanit ostivat Aukusti Aukustinpoika Pietarilalta Ritolan palstatilan. Hartman jatkoi Aukusti Pietarilan aloittamaa rakentamista omien suunnitelmiensa ja perheen tarpeiden mukaan. Aukusti oli Pietarilan poikia. Hän päätti lähteä "ahtaudesta" ja muutti Kellokankaalle. Sinne hän perusti maatilan. 

Hartmanit lähtivät Pudasjärveltä v. 1920 kevättulvan aikana kolmella lautalla ja veneillä muuttokuormineen kohti Iin Haminaa, missä tavarat lastattiin junan vaunuihin kohti uutta asuinpaikkaa. Myöhemmin kuolinvuoteellaan kertoili Jalo Hartman vävylleen maalaiselämän ihanuudesta ja koskenlaskun hurmasta täällä Pudasjärvellä.

Ritolan tilalla on myöhemmin toiminut kunnantalo, joka on rakennettu v. 1936.. Kunnantoimisto oli toiminut aiemmin ahtaissa vuokratiloissa. Rajamaan Janne on muistellut ystävälleen Eino Rahikaiselle kunnantalon syntyvaiheita seuraavasti. Korpiselle rakennettiin vähän aikaisemmin kansakoulu. Koulun valmistuttua todettiin, että koulua varten kaadetuista ja sahatuista puista oli käytetty vain puolet. Kunnansihteerinä toiminut Antti Nevalainen ja kauppias Janne Rajamaa saivat kunnanvaltuuston vihdoin viimein taivuteltua päätökseen, että rakennettaisiin ylijääneistä hirsistä kunnan toimitalo. Puut laskettiin vesistöä myöten Kurenalle ja näin saatiin lopultakin rakennettua oma kunnantalo Ritolaan. 

Ritolan tilalla ennestään olleeseen vanhempaan rakennukseen tuli aluksi sosiaalitoimisto, jossa työskenteli pitkään sosiaalisihteeri Reino Räisänen puolisonsa Hilman kanssa. He ovat Pudasjärven museohankkeen aktiivisimpia alullepanijoita. Myöhemmin 70-luvulla on rakennettu keskustaan uusi kunnantalo, sen jälkeen Ritolassa on toiminut lasten kunnallinen päiväkoti. Entinen kunnantalo on nykyisin yksityisessä omistuksessa.