Liepeen pappila

Jouko Vahtolan kirjoittama Pudasjärven seurakunnan historia kertoo, kuinka Liepeestä tuli kappalaisen virkatalo. Kappalaisen asuinpaikka on vaihdellut 1700-luvulta lähtien. Se on ollut muun muassa Sotkajärven Parkkilassa, josta oli kirkolle matkaa noin 20 kilometriä. 

Pitäjän kokouksessa 1830 varanimismies Daniel Sakarinpoika Bäck ehdotti, että hän on valmis luovuttamaan omistamansa Lievet-Mursun eli Liepeen tilan kappalaisen virkatilaksi, jos saa Parkkilan tilan 30.000 kuparitaalarin välirahalla. Senaatti vahvisti vuonna 1837 tämän vaihtokaupan. 

Vuoden 1838 keväällä Liepeeseen saapui kappalainen Johan Kranck perheensä kanssa. Näin Pudasjärven kappalaisten vaellusvuodet paikasta toiseen, Parkkilan ja Riekinrannan välillä päättyivät.      

Seuraava asukas, kappalainen Herman Inberg muutti Liepeeseen vuonna 1843. Suuren perheen isä ei ollut tyytyväinen Liepeen rakennusten kuntoon. Hetimmiten vuonna 1844 rakennettiin uusi päärakennus helpottamaan asumisen ahtautta. Tämä rakennus on edelleen käytössä oleva päärakennus.    

Seuraava Liepeeseen asettunut kappalainen oli Robert Wilhelm Montin. Hän asui siellä 19 vuotta.      

Sitten saapui Kolarista Johan Immanuel Berg toukokuun alussa 1870. Kappalainen Johan Berg kuoli Pudasjärvellä marraskuussa 1871. 

Karungista tuli seuraava kappalainen kesällä 1872. Hän oli Gustaf Aadolf Snellman.    

Kappalainen Paavo Martikainen muutti tänne Pielisjärveltä vuonna 1879, viihtyen täällä 26 vuotta. Liepeessä oli kohtalaisen komeat pytingit asuttavaksi Kurenkosken partaalla. 

Liepeen pappilan yliskamarissa myös kirjailija Eino Railo kirjoitti kirjansa, Koti virran varrella.            

Pappilan toiminta keskeytyi vuosiksi 1928 - 1945, kun kappalaisen virka lakkautettiin. Kunta vuokrasi Liepeen piharakennuksen kulkutautisairaalaksi vuodesta 1930 lähtien. Pitäjällä riehui keltatautia tulirokko- ja kurkkumätäepidemian ohella.  

Sotien jälkeen kappalaisen virka perustettiin uudelleen ja niinpä vuonna 1948 Liepeen pappila tuli jälleen kappalaisen käyttöön. Vuonna 2020 seurakunta myi Liepeen pappilan rakennuksineen ja noin 2 ha maa-alan yksityiseen omistukseen.