Laurila- Tenkelin torppa

Laurilan torppa on peräisin 1850-luvulta. Poroputaiden aikana torpassa asui metsänhoitaja William Akates Pehrmand, hän kuoli 1891. Hänen vaimonsa oli Saara Elisabet Iisakintytär Stenius.

Rauma Repola Oy (Rauma Wood Ldt) oli ostanut Laurilan 1924-1926. Metsäyhtiöiden "metsäherrat" perheineen ja apulaisineen asuivat yhtiöiden hankkimissa virkataloissa. Laurilan seuraava asukas saattoi olla metsänhoitaja Ivar Gideon Snellman, joka oli samaa sukua kuin "Suomenmarkan isä" Johan Snellman. Nimismies Artturi Manninen asui "Tenkelin torpassa" vuosina 1905-14. Laurilassa on asunut myös metsäntarkastaja Johan Henrik Perander. Peranderin pariskunta hoiti jonkin aikaa postia Nyynäjässä ja Keinäsessä.

Laurilan torppaan muutti 1921 inspehtori Sakari Fransinpoika Arffman-Aroma. Arffmanit mainitaan vuoden 1901 henkikirjassa Nyytäjän asukkaina. Metsäpiiripäällikkö Sakari Arffman-Aroma oli Pudasjärven suojeluskunnan perustajajäseniä 1917 ja hän toimi suojeluskunnassa aktiivisesti. Rouvat Anna Arffman ja Hulda Hartman olivat innokkaita naisasianaisia ja Pudasjärvelle perustettiin Naisliitto.

Myöhäisemmässä vaiheessa Rauma Repolalla oli  kaksi taloa kun yhtiö rakensi Metsäpirtin v. 1924.. Se oli yhtiön virkatalo, "terävä pää", jossa virka-asiat hoidettiin alakerran konttoreissa ja yläkerrassa oli asuntoja. Metsäpirtin asukkaaksi saapui vuonna 1921 metsänhoitaja, apulaisuittopäällikkö Juho Emil Suominen. Henkikirjojen mukaan Metsäpirtissä on asunut mm. uiton kassööri ja konttoristi Nestori Holmström sekä piiripäällikkö Kaarlo Aukusti Virta. Rauma Repolan leivissä työskentelivät 1930-luvulla metsänhoitaja Kaarlo Kustaa Meriläinen sekä konttoripäällikkö Lauri Aukusti Salo. Nykyisin Metsäpirtti on yksityisessä omistuksessa.