Keinäsen rannan talot

Keinäsen talot syntyivät Isomursujen maille. Maa-alueet olivat Isomursujen maista kauppakirjoilla hankittuja omistuksia. Maakauppias Matti Keinänen sai kiinnekirjan Keinäsen maihin 1896.                                             

Kauppias Keinäsen talo, Perttala

Matti Keinänen oli saanut maakauppaluvan 1878. Hän aloitti kaupanteon kotikylällään Hetejärvellä, siirtyi Hilturannan Pappilan maille torppariksi 1886, avioitui 1887 Magdaleena Antitytär Outilan kanssa ja jatkoi maakauppiaana Hilturannalla, kunnes siirtyi Kurenalle. Matti Keinänen perusti kaupan vuonna 1896 ostamalleen maalle. Tälle paikalle rakentuikin kolmen talon pihapiiri.    Kauppaa käytiin Keinäsen rannalla 19 vuotta, kunnes Matti Keinänen ilmoitti vuonna 1915 lopettavansa kauppatoiminnan.                                       

Keinäsen talosta tuli myöhemmin piirieläinlääkäri Frans Väinö Perttalan perheen kotipaikka. Frans Väinö Perttala tuli perheensä kanssa Pudasjärvelle vuonna 1919 Viitasaarelta.  Nuoret olivat viettäneet hääjuhlansa Keinäsellä, Maria "Maikki" Keinäsen kotitalossa, vuonna 1908. Eläinlääkäri Frans Väinö Perttala oli syntynyt 1878 Taivassalossa, tullut ylioppilaaksi Turussa, opiskeli eläinlääkäriksi.    He asuivat Pudasjärvellä 8 vuotta, kunnes muuttivat Seinäjoelle 1927. Tämän jälkeen ei enää puhuttu Keinäsen taloista, vaan paikan nimeksi jäi Perttala.   

Postitoimisto

Vuosikymmeniä oli riidelty kiinteän postin paikasta.    Tässä kamppailussa Kurenalus vei voiton Hilturannan, Riekin kartanon ja kirkon seudusta. Pudasjärven postikonttori perustettiin v. 1888 jolloin konttori aloitti yhdessä Keinäsen kartanon talossa. Ensimmäisenä postinhoitajana oli Aina Sofia Krogerius.    Keinäsestä posti siirtyi Nyynäjän Nyystekkiin ja sieltä pian Kötölään ja edelleen Pietolaan. Pietolassa pitkään postinhoitajana ollut Maria Huhtela osti sisarensa Helmi Kivisen kanssa Kustaa ja Margareeta Pietarilalta    Pietolan palstan vuonna 1931. Pietola on nykyinen Asikaisen talo. 1940-luvun lopulla posti toimi jo uudessa Posti- ja teletalossa joen pohjoisrannalla. 

Lääkäri Mellbergin talo

Piirilääkäri Karl Edwing Rafael Mellberg oli tullut Pudasjärvelle vuonna 1903, täällä hän hoiti piirilääkärin virkaa vuoteen 1917. Mellberg koki tulleensa melkoiseen syrjäkylään sivistymättömien ihmisten pariin. Mellberg oli syntynyt Vaasassa vuonna 1867, hän kuoli Porvoossa vuonna 1939.   

Kun hän tuli Pudasjärvelle, täällä ei ollut vielä sairaalaa, mutta suunnitelmia oli. Mellbergin aikaa Pudasjärvellä on Seppo Ervasti kuvannut kirjassaan Pudasjärven apteekin historiaa. Vuoden 1904 vuosikertomuksessa Mellberg ilmoitti, että Pudasjärvi ja Kuusamo ovat saaneet valtion avustusta sairaalan rakentamista varten. Kuusamoon sairaala avattiin 1907, mutta Pudasjärvelle potilaiden käyttöön sairaala saatiin vasta 1909.

Riitoja riitti sairaalan toiminnasta kylän kauppiaiden ja kunnan päättävien toimijoiden kanssa siinä määrin, että sairaala suljettiin vuonna 1912 vuosien ajaksi tavarantoimitusten takkuillessa. Tavarat olisi pitänyt ostaa K. Poroputaan kaupasta, mutta se oli Mellbergin mielestä hankalaa. Tarvikkeet oli haettava Iijoen toiselta puolen. Joki piti ylittää lossilla, sehän oli vaarallistakin kelirikkoaikoina syksyllä ja keväällä. Mellberg määräsi tavarat haettavaksi vasta perustetusta Osuuskaupasta, koska se oli lähempänä. Siitä alkoi vuosien riita, joka aiheutti muun muassa sen, että sairaalan vähäinen henkilökuntakin lähti pois. Mellberg lähti Pudasjärveltä vuonna 1917, hän toimi täällä kuitenkin 14 vuotta.                                   

Mellbergin talossa asui sen jälkeen metsänhoitajia ja metsäpäälliköitä, kunnes vähitellen talo autioitui, rapistui ja purettiin pois.